FI +358 40 410 5749 finnilajorma@gmail.com

Papuan väesto on noin 6,5 miljoonaa. Keskimääräinen elinajanodote oli vuonna 2011 naisille 68,6 vuotta ja miehille 64 vuotta. Yksi äiti saa keskimäärin 3,46 lasta. Maassa asuu kaikkien Tyynenmeren kolmen suuren etnisen ryhmän edustajia: melanesialaisia, mikronesialaisia ja polynesialaisia. Lisäksi maassa on negritoja, kiinalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia. Papualaiset muodostavat 84 prosenttia väestöstä, melanesialaiset 15 prosenttia ja muut ryhmät noin yhden prosentin. Tiheä metsä, vuolaat joet ja vuoristo ovat aiheuttaneet väestön jakautumisen sadoiksi äärimmäisen eristäytyneiksi heimoiksi, joista lähes jokaisella on oma kielensä. Eri kieliä arvellaan olevan noin 860, ja ne muodostavat noin kymmenen prosenttia koko maailman kielistä. Osa niistä on sukua toisilleen ja kuuluvat austronesialaisiin kieliin. Muita saarella puhuttuja kieliä kutsutaan papualaisiksi kieliksi, mutta ne eivät todennäköisesti ole kaikki sukua toisilleen. Hallinnon ja talouden kielenä käytetään englantia, mutta enemmän äidinkielisiä puhujia on sen kreolimuunnoksella tok pisinillä, jolla on myös virallisen kielen asema. Lisäksi Papuan alueella maan kaakkoisosassa käytetään virallisena kielenä hiri-motua.

Papua-Uusi-Guinea on eräs maailman vähiten kaupungistuneista maista: vain 12 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Port Moresbyn asukasluku on 173 500 (2000), ja seuraavaksi suurimmat kaupungit ovat vielä huomattavasti pienempiä: Laessa on 78 038 asukasta, Mount Hagenissa 27 782 ja Madangissa 27 394. 40 prosenttia väestöstä asuu keskusylängöllä, jossa maanviljely on pääelinkeinona. Loput väestöstä asuu lähinnä rannikolla ja jokien varsilla. Viime vuosikymmeninä kaupunkeihin on alkanut virrata ihmisiä maaseudulta. Pääkaupungissa tämä on merkinnyt slummialueiden syntymistä kaupungin laitamille, työttömyyden pahenemista sekä muita sosiaalisia ongelmia. Maan väestönkasvu on melko korkea, 1,98 prosenttia (vuoden 2011 arvio).

Suurin osa väestöstä on kristittyjä (katolisia 27 % ja protestantteja 69,7 %) noin 3,3 prosenttia uskovat erilaisiin kansanuskomuksiin. Myös useilla kirkkoon kuuluvilla on uskonnossaan elementtejä perinteisistä luonnonuskonnoista, joista tyypillisimpänä esi-isien palvonta.

Papua-Uudessa-Guineassa arvellaan olevan yli tuhat erilaista kulttuurista ryhmää, joista jokainen on luonut omat taiteen, tanssin, aseenvalmistuksen, pukujen, musiikin ja arkkitehtuurin perinteensä. Vuoteen 1933 asti simpukankuoret olivat virallista valuuttaa Papua-Uudessa-Guineassa, mikä näkyy yhä muun muassa siinä, että sulhasen täytyy hankkia suuri määrä erään tietyn simpukan kuoria maksuksi morsiamesta.

Keskusylängön asukkaat osallistuvat singsingeihin, värikkäisiin rituaaleihin, joissa mukaillaan jotakin dramaattista tapahtumaa, kuten suurta taistelua heimon historiassa. Juhlijat koristautuvat näyttävin kasvomaalauksin, höyhenin, helmin ja eläinten nahoin esittääkseen esimerkiksi lintuja tai vuortenhenkiä. 1800-luvulla maahan saapuneet lähetyssaarnaajat eivät pitäneet kansanmusiikkia soveliaana ja toivat kulttuuriin kristilliset virret.

Ruokavalion perustana ovat hiilihydraattipitoiset kasvikset ja juurekset kuten saago, jamssi, taaro, bataatti ja riisi. Niiden kanssa syödään vihanneksia, hedelmiä ja lihaa pääasiassa sikaa ja jokivarsilla kalaa.