FI +358 40 410 5749 finnilajorma@gmail.com
Sivut Päivittyvät

Sivut Päivittyvät

Ajankohtaista

Papua uden Guinean lähetystyöhön kuuluu paljon muutakin kuin mitä näillä sivuilla on saatu tähän mennessä esitettyä ja kuvattua. Pyrimme lisäämään tietoa, kuvia ja videoita resurssiemme mukaan, jotta voisimme antaa parhaan kuvan mitä lähetystyö Papualla on.

Teltta, varusteet ja rakennustarvikkeet matkaan!

Teltta, varusteet ja rakennustarvikkeet matkaan!

Ajankohtaista

Olet varmasti kuullut Papua Uudella Guinealla 2018 helmikuussa tapahtuneesta maanjäristyksestä. Mendin lähetysasema koki tuolloin suuria tuhoja ja lähetysaseman rakennukset tarvitsevat pikaisesti uudelleen rakentamista ja korjausta.

2017 aloitettu uusi suurtelttaprojekti oli hyvää vauhtia menossa maaliin kun järistys tapahtui ja meille avautui mahdollisuus lähettää teltan mukana työkaluja, rakennustarvikkeita sekä kaikkea mitä lähetysasemalla kipeästi tarvitaan.

Nyt Elokuun lopulla sekä teltta, sen lisävarusteet, työkalut, rakennustarvikkeet ja paljon muuta ovat turvallisesti matkalla kohti Papua Uutta Guineaa! Kiitos Jumalalle!

Suurkiitos sinulle joka olet ollut mukana tässä suuressa projektissa ja olet muistanut rukouksin, tukenut varoillasi ja lahjoituksillasi Mendin lähetysasemaa ja ennenkaikkkea lähetystyötä Papua Uudella Guinealla.

Lähetysaseman jälleenrakentaminen on vasta alkutekijöissään ja tämä projekti jatkuu edelleen. Ole edelleen olla mukana rukouksin ja viemällä sanaa Papua Uuden Guinean lähetystyöstä. Voit myös osallistua Lähetysaseman uudelleen rakentamiseen. Siihen löydät lisätietoa yhteistyökumppanimme New Hope Mission Church Hämeenlinnan sivuilta www.newhopemissionchurch.fi/pug

Päivitämme kuulumisia ja uutisia kontin matkustamisen ja saapumisen sekä lähetysaseman rakentamisen suhteen niin usein kuin meillä on jotain uutta kerrottavaa!

Siunattua Syksyn alkua sinulle!

Papuan Lähetystyö

Papuan Lähetystyö

Lähetystyö

Jorma ja Eila Finnilän lähetystyö Papua Uudella Guinealla alkoi jo vuonna 1975! Työ jatkuu edelleen ja sen kautta syntyneiden seurakuntien keskellä eletään voimakasta kasvun aikaa. Nyt seurakuntia on jo yli 100!

Lähetystyöhön on alusta lähtien kuulunut seurakuntien perustamisen lisäksi rukoushuoneiden ja kirkkojen sekä muiden tarpeellisten rakennusten rakentaminen. Jorman kokemus kirvesmiehenä ja taitavana rakentajana on ollut korvaamaton ja suunnaton voimavara heidän työssään. Jorma ja Eila rakensivat ensimmäisinä vuosina lähetysaseman ja raamattukoulun Mendin kaupunkiin, josta käsin tehdään edelleen aktiivista paikallievankeliointia ja koordinoidaan valtakunnallista työtä.

Mendin lähetystasemalta käsin järjestetään paikallisen työn lisäksi myös suurtapahtumia. Esimerkiksi vuosittaiseen seurakuntien pääkonferenssiin Tammikuussa kokoontuu vuosittain n.15.000-20.000 ihmistä eri puolilta maata.

Lähetysasemalla toimii myös ns. Matkustaja koti johon Mendiin saapuvat matkailijat voivat yöpyä. Matkustaja koti onkin tärkeä tulonlähde Mendin lähetysasemalle sekä raamattukoululle.

Papua Uuden Guinean lähetystyö on hyvin monimuotoista ja vaikuttaa paikallisella tasolla kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Työ tavoittaa edelleen eri toimintojensa kautta jatkuvasti uusia ihmisiä levittäen Kristuksen valtakunnan evankeliumia!

Papuan ihmiset ja kulttuuri

Papuan ihmiset ja kulttuuri

Papua

Papuan väesto on noin 6,5 miljoonaa. Keskimääräinen elinajanodote oli vuonna 2011 naisille 68,6 vuotta ja miehille 64 vuotta. Yksi äiti saa keskimäärin 3,46 lasta. Maassa asuu kaikkien Tyynenmeren kolmen suuren etnisen ryhmän edustajia: melanesialaisia, mikronesialaisia ja polynesialaisia. Lisäksi maassa on negritoja, kiinalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia. Papualaiset muodostavat 84 prosenttia väestöstä, melanesialaiset 15 prosenttia ja muut ryhmät noin yhden prosentin. Tiheä metsä, vuolaat joet ja vuoristo ovat aiheuttaneet väestön jakautumisen sadoiksi äärimmäisen eristäytyneiksi heimoiksi, joista lähes jokaisella on oma kielensä. Eri kieliä arvellaan olevan noin 860, ja ne muodostavat noin kymmenen prosenttia koko maailman kielistä. Osa niistä on sukua toisilleen ja kuuluvat austronesialaisiin kieliin. Muita saarella puhuttuja kieliä kutsutaan papualaisiksi kieliksi, mutta ne eivät todennäköisesti ole kaikki sukua toisilleen. Hallinnon ja talouden kielenä käytetään englantia, mutta enemmän äidinkielisiä puhujia on sen kreolimuunnoksella tok pisinillä, jolla on myös virallisen kielen asema. Lisäksi Papuan alueella maan kaakkoisosassa käytetään virallisena kielenä hiri-motua.

Papua-Uusi-Guinea on eräs maailman vähiten kaupungistuneista maista: vain 12 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Port Moresbyn asukasluku on 173 500 (2000), ja seuraavaksi suurimmat kaupungit ovat vielä huomattavasti pienempiä: Laessa on 78 038 asukasta, Mount Hagenissa 27 782 ja Madangissa 27 394. 40 prosenttia väestöstä asuu keskusylängöllä, jossa maanviljely on pääelinkeinona. Loput väestöstä asuu lähinnä rannikolla ja jokien varsilla. Viime vuosikymmeninä kaupunkeihin on alkanut virrata ihmisiä maaseudulta. Pääkaupungissa tämä on merkinnyt slummialueiden syntymistä kaupungin laitamille, työttömyyden pahenemista sekä muita sosiaalisia ongelmia. Maan väestönkasvu on melko korkea, 1,98 prosenttia (vuoden 2011 arvio).

Suurin osa väestöstä on kristittyjä (katolisia 27 % ja protestantteja 69,7 %) noin 3,3 prosenttia uskovat erilaisiin kansanuskomuksiin. Myös useilla kirkkoon kuuluvilla on uskonnossaan elementtejä perinteisistä luonnonuskonnoista, joista tyypillisimpänä esi-isien palvonta.

Papua-Uudessa-Guineassa arvellaan olevan yli tuhat erilaista kulttuurista ryhmää, joista jokainen on luonut omat taiteen, tanssin, aseenvalmistuksen, pukujen, musiikin ja arkkitehtuurin perinteensä. Vuoteen 1933 asti simpukankuoret olivat virallista valuuttaa Papua-Uudessa-Guineassa, mikä näkyy yhä muun muassa siinä, että sulhasen täytyy hankkia suuri määrä erään tietyn simpukan kuoria maksuksi morsiamesta.

Keskusylängön asukkaat osallistuvat singsingeihin, värikkäisiin rituaaleihin, joissa mukaillaan jotakin dramaattista tapahtumaa, kuten suurta taistelua heimon historiassa. Juhlijat koristautuvat näyttävin kasvomaalauksin, höyhenin, helmin ja eläinten nahoin esittääkseen esimerkiksi lintuja tai vuortenhenkiä. 1800-luvulla maahan saapuneet lähetyssaarnaajat eivät pitäneet kansanmusiikkia soveliaana ja toivat kulttuuriin kristilliset virret.

Ruokavalion perustana ovat hiilihydraattipitoiset kasvikset ja juurekset kuten saago, jamssi, taaro, bataatti ja riisi. Niiden kanssa syödään vihanneksia, hedelmiä ja lihaa pääasiassa sikaa ja jokivarsilla kalaa.

Papuan ilmasto

Papuan ilmasto

Papua

Papua-Uuden-Guinean ilmasto on trooppinen ja pääosin hyvin kostea. Pääsaaren eteläosien alangoilla, rannikkoseuduilla sekä pienemmillä saarilla jokaisen kuukauden keskilämpötila pysyy 25 celsiusasteen lähettyvillä tai sen yläpuolella, mutta vuoristoon tultaessa lämpötila laskee 5–15 celsiusasteeseen. Korkeimmilla huipuilla esiintyy lumisateita ja siellä on jopa päiväntasaajaseuduille harvinaisia pieniä jäätiköitä. Maan pohjoisosissa kuukausien keskilämpötila pysyy 20 ja 25 celsiusasteen välillä. Vuotuiset sademäärät vaihtelevat Port Moresbyn seudun noin tuhannesta millimetristä vuoriston jopa 6 500 millimetriin. Taifuunit aiheuttavat joulukuun ja maaliskuun välisellä jaksolla tosinaan tuhoisia tulvia ja eroosiota.

65 prosenttia maan pinta-alasta peittää tiheä metsä, josta valtaosa on trooppista sademetsää.Etelärannikolla ja pääkaupungin Port Moresbyn seudulla on kuivempaa trooppista kuivametsää ja savannikasvillisuutta sekä paikoin monsuunimetsää. Ylängöillä kasvaa muun muassa tammia, pyökkejä sekä mäntyjä, ja korkeimmilla vuorilla yli 3 400 metrin korkeudessa on karua alpiinista kasvillisuutta. Vuorten huiput ovat paljaita. Pääsaaren rannikolla, etenkin Papuanlahden jokisuistoalueella, on mangrovemetsää. Sademetsissä elää yli 3 000 kämmekkäkasvilajia sekä noin 700 lintulajin joukossa harvinaisia paratiisilintuja, joilla on upea höyhenpeite ja jollainen esiintyy myös maan lipussa.

Papua-Uuden-Guinean suurin ympäristöongelma on sademetsien hävitys. Kansallispuistojen perustaminen on ollut hidasta, koska hallitus ei ole halunnut puuttua maanomistuskäytäntöihin. Nykyisin kansallispuistoja on neljä.